Mikalla ja Samilla oli tarkoitus lähteä sunnuntaina hakemaan vähän lisää tuntumaan ja surauttamaan pikku siivu. Tarkoitus oli kurvailla leppoisasti suhteellisen isoja teitä, Mikalla on alla sileät katurenkaat. Mika ilmoittautui vapaaehtoiseksi reittimestariksi ja niinpä reitti tuli väsättyä juuri ennen lähtöä sen enempää miettimättä. Reitille napsahti mittaa 240km ja ajoaikaa annettiin ruhtinaalliset seitsemisen tuntia. Sehän oli selvää, että ajoaika ei pidä paikkaansa 😉
Reitti kulki motarin kautta Toivalaan, josta sitten siirryttiin pienemmille teille. Hiekalle päästiin vasta vähän myöhemmin kun käännyttiin Vehmersalmentieltä kohti vanhoja Trophyn reittejä. Tiet myötäilivät Vehmerselmentietä sille kuitenkaan kertaakaan tulematta. Ensimmäinen taukopaikka oli Raatteentien päässä lahen pohjukassa, jossa Mika sääti vaatetusta kevyemmäksi ja samalla molemmat laittoi tankojen säädöt kohdalleen seisaaltaan ajamista silmällä pitäen.
Tankomuutoksen ja varusteiden säädön jälkeen ajo tuntui paljon mukavammalle. Raatteentien kautta kurvailtiin sitten jo tutuksi tulleita reittejä pitkin aina Ukonlahdentielle, josta siirtymän oloisesti vetäistiin Karvioon lounaalle. Kellokin läheni jo kahta ja liikkeelle oltiin lähdetty puoli yhdentoista aikoihin, joten nälkä alkoi olla.
Karviosta lähettiin kurvailemaan pikkuteitä pitkin kohti Puutossalmenlossia. Siellä maasto alkoi olla välistä jo epämukavan hankalaa Mikalle, jolle ei ole ihan hirveästi taitoa ja alle vielä katurenkaat. Mika kaatoikin pyörän lähes nolla vauhdista kun meni liukkaalla hipasemaan etujarrua.
Metsätien tullessa pellon reunaan otettiin pikku huili ja Sami huomasi työkalupotkilon hajonneen ja työkaluja oli pudonnut matkan varrelle. Huilissa ei ollut tasaista, mutta onneksi bokseri on helppo parkkeeta vaikka on pehmeääkin(kuva yllä). Pellon laidassa tiet erosivat ja Mika lähti ajelemaan pellon poikki kohti kotia ja Sami takaisin reittiä työkaluja etsimään.
Työkaluja ei näkynyt Karviolle mennessä, joten sieltä Samikin päätti lähteä kotia kohti. Tälle kertaa reittivalinnaksi tuli nopein ei lyhyin reitti.
Keli reissulla oli erittäin hyvä, aurinko paistoi käytännössä koko ajan. Pieni miinus tuli Samin kadonneet työkalut, mutta onneksi siitäkin selvittiin rahalla ja henkilövahingoilta vältyttiin. Metsätaipaleella huomattiin myös, että hyttysetkin ovat saapuneet ilahduttamaan hikistä moottoriurheilijaa.
Leave a Reply