Hannu soitti viikko sitten ja kysyi mukaan ajamaan, suunta olisi Raatteen tien varrelle ja sieltä käsin lähimaastoon. Viime aikojen kotikiireiden (muuton jälkitouhut, pojan rippijuhlat ja niiden järjestelyt sekä nyt viimeisimpänä kodinhoitohuoneen remontti) jäljiltä oli todella tarpeen päästä tyhjentämään mieli joten lupauduin heti mukaan.
Yllättäen reissuvalmisteluissa tuli kiire mutta sain edellisiltana tavarat pakattua ja nyt olisin liikkeellä todella minimalistisella varustuksella. Esimerkiksi varasisäkumeja en ottanut mukaan kun sellaiset olisi muilla mukana. Samoin lähtöaamuna tuli kiire kun ensin piti hoitaa vähän työasioita alta pois. Olimme sopineet tapaamisen klo 9 mutta minä olin silloin vasta tankkaamassa. Onneksi muilla oli ymmärrystä ja kärsivällisyyttä.
Vartin myöhässä saavuin Arin luo jossa myös Hannu ja Timo olivat jo paikalla nauttimassa aamukahveja. Puoli kymmeneltä oltiin sitten jo liikkeellä ja alun pienen asvalttiosuuden jälkeen hypättiin sora- ja hiekkateille joilla ajeltiinkin melkein koko päivä.
Matka vei oikein mukavia teitä ja kelikin suosi, lämpötila pysyi alle 20 asteessa. Matkalle sattui yksi takaiskukin kun Hannun pyörän takarengas tyhjeni Rautavaaralla lounaan aikana, syyksi paljastui naula joka oli puhkaissut sisäkumin. Onneksi Timolla oli varakumi mukana ja se saatiin nopeasti vaihdettua.
Reitti oli kyllä erinomainen ja matkalla päästiin ihastelemaan niin tuulimyllyjä, järviä, suolampia kuin erilaisia siltojakin. Yksi niistä oli varsinkin erityisen hieno kokemus, juuri ja juuri moottoripyörän levyinen vaijerisilta (saimme ajoluvan vaikka normaalisti ajo kielletty).
Ajopäivän pituudeksi tuli lopulta lähes 12 tuntia taukoineen, matkaa kertyi 450 kilometriä. Näin ollen saavuimme majoituspaikkana toimivalle Raatteen koululle vasta iltakymmeneltä.
Video perjantain ajelusta löytyy täältä.
Lauantain ajopäivä suuntautui kohti Hossaa, joskaan ei todellakaan suorinta reittiä. Reittiä ei oltu valmistelu tarkasti etukäteen joten karkean idean pohjalta sitä sovellettiin lennossa risteys risteykseltä. Näillä seuduilla on paljon tarjolla sepeliä ja karkeata soraa joten valtaosa päivästä ajettiin sellaisella alustalla. Matkalla nähtiin useaan otteeseen poroja ja kerran eteen sattui kaksi valkeata poroakin. Lounaalla käytiin Hossan luontokeskuksella ja päivällinen nautittiin Ämmänsaaressa.
Tämän päivän saldoksi saatiin 330 kilometriä ja aikaa meni reilu 9 tuntia taukoineen. Illalla, kuten edellisenäkin iltana nautittiin 70 vuotta vanhan saunan löylyistä ja ajettiin päivän reitit uudelleen.
Lauantain video on täällä.
Sunnuntaina suuntana Kuopio ja paluumatkalle päästiin rauhallisen aamupalan jälkeen kymmeneltä. Keli oli mitä parhain, vajaa 20 astetta ja aurinkoista, joten jätin aamulla merinovillakerraston pois päältä. Se osoittautui oikeaksi valinnaksi. Aamupäivän ajot ajettiin suurelta osin samoja teitä kuin tulomatkalla sillä ne olivat niin nautinnollisia että toiseen kertaan ajaminenkin oli hauskaa.
Lounastauko pidettiin Sotkamossa ja siitä jatkettiin Talvivaaran kautta Sonkajärvelle ja edelleen Varpaisjärvelle. Sonkajärvellä pidettiin kahvitauko poseerauksineen Jyrkkäkosken ruukilla.
Lähes Varpaisjärvelle asti tultiin sora- ja hiekkateitä mutta siitä eteenpäin jatkettiin asvaltilla koska hiekka pöllysi todella paljon.
Tuolta näytti Hannun mopon ilmanputsari reissun jälkeen. Pituutta paluumatkalle kertyi noin 400 km ja aikaa meni lähes yhdeksän tuntia.
Reissu oli jälleen kerran erinomainen ja reitit todella hyviä! Uskomatonta miten paljon Ari ja Timo voivat muistaa reittejä ulkoa! Ainut ongelma oli hiekkateiden pölyäminen varsinkin sunnuntaina todella kovasti. Kaiken kaikkiaan onnistunut kokonaisuus majoituksineen kaikkineen. Paljon kiitoksia Ari, Hannu ja Timo mahtavasta seurasta!
Leave a Reply