Päivä alkoi aamupalan jälkeen huoltotoimenpiteillä, Akin pyörä oli eilen käyttäytynyt levottomasti ja kulkenut suorallakin tiellä kuin käärme eli mutkitellen jatkuvasti. Niinpä aamulla säädettiin ohjauslaakeria hieman löysemmälle.
Liikkeelle lähdettiin vasta hieman ennen puolta päivää ja tie oli aluksi hiekkatietä josta siirryttiin nopeasti metsäautotielle. Siellä oli hauska ajaa, sopivasti haastetta mutta ei liian vaikeaa kunnes tultiin ylitsepääsemättömälle esteelle.
Suolla tietä puuttui noin 10-20 metrin verran ja vettä oli niin syvästi ettei uskallettu yrittää yli. Näin ollen jouduttiin kääntymään takaisin. Sitä tehdessään Aki onnistui kippaamaan mopon.
Noin kilometrin jälkeen lähti suunnilleen oikeaan suuntaan menevä tie jota lähdimme seuraamaan. Se kuitenkin vei muutaman kilometrin jälkeen kääntöpaikalle ja päättyi siihen. Kiertelimme metsäautoteillä etsien vaihtoehtoista reittiä mutta sitä ei löytynyt. Niinpä palasimme lähes alkupisteeseen tunnin ajon jälkeen ja lähdimme ajamaan kiertotietä jota navi ei ehdottanut. Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen navikin uskoi että tätä kautta pääsee. Tie oli paikallista syrjäseutujen päätietä mutta käytännössä pientä hiekkatietä ja melko huonossa kunnossa.
Lounas nautittiin tänäänkin järven rannalla ja lounastauolla saatiin juttuseuraksi paikallinen mies joka yritti selittää kovasti jotain Vegarukseen liittyvää. Asia jäi ymmärtämättä…
Lounaan aikaan tietä pitkin ajoi useita tukkirekkoja, onneksi niitä ei tullut vastaan kun olimme itse liikkeellä.
Lounaan jälkeen saavuimme pian lahkolammelle joka osoittautui todella pieneksi kyläksi, vain muutama talo. Alueen merkittävin maamerkki olikin jonkinlainen murskaamo jonka yhteydessä oli valtava hiekka. ja sepelikasat. Bensa-asemasta oli turha haaveilla joten jatkoimme Porajärvelle. Siellä piti oli bensa-asema mutta sitä ei löytynyt. Sen sijaan kyselemällä selvisi että yhdestä talosta saisi bensaa mutta isäntä oli töissä ja palaisi vasta parin tunnin kuluttua. Kun kyselime lisää, selvisi toinenkin talo josta saisi bensaa ostettua. Kyselemällä löysimme perille ja saimme ostettua 95-oktaanista bensaa ja hintakin oli melkein sama kuin huoltoasemilla.
Porajärvellä nautittiin myös jäätelöt myöhäiseksi lounaan jälkiruoaksi ja sitten jatkettiin matkaa hyvää nopeaa soratietä pitkin. Sitä oli nautinnollista kurvailla muutama kymmenen kilometriä ennenkuin tultiin loppumatkaksi huonolle asvalttitielle. Perille saavuttiin ennen iltakahdeksaa ja majoitus on mukavalla paikalla olevassa hirsimökissä.
Yhteenvetona voi sanoa että päivä oli aamun osalta erinomaisen mukavaa ajamista ja iltapäivälläkin nopea soratie oli hauskaa, asvaltti sitten vähän tylsempää.
Kokonaismatka 280km.
Ajoaika hieman vajaa 8 tuntia.
Leave a Reply