Mopoterapiaa

Sami saapui perheineen Mikan mökille viikonlopuksi ja mukaan otettiin luonnollisesti myös talviseen keliin sopivin renkain varustettu jumppalaite. Keli oli mitä mainioin ja jäärata oli Mikan serkun toimesta hienossa kunnossa. Pakkasta muutama aste ja aurinko paistoi.

Yllättävän vähällä polkemisella saatiin mopot käyntiin joten hiki pintaan saatiin ajamalla. Mukana oli Mikan ja Samin lisäksi ratamestari-Pasi. Aluksi ajettiin jääradalla ja todettiin että liukasta mutta hauskaa! Mika ja Pasi menivät menojaan ja Sami yritti roikkua perässä… On se vaan konstikasta saada kiihdytettyä niin että takarengas ei karkaa alta, varsinkin kun rengas/nastat on jo elinkaaren loppupäässä. Hauskuuttahan luisut eivät ainakaan vähennä mutta vauhtia ne hidastaa merkittävästi.

Sitten päätettiin mennä kokeilemaan josko moottorikelkalla metsään tehty ura olisi riittävän kestävä, no eihän se ollut. Ensimmäisenä ajavalle ura oli vielä ok, seuraaville jo huomattavan hankala kun toisten jättämät renkaiden urat tempoivat mopoa minne sattuu. Hiki ainakin saatiin ja hymy leveni entistä lähemmäksi korvia.

Seuraavaksi ajettiin pieni matka kapeaa sivutietä metsäautotielle jossa oli hyvä päästellä menemään ilman pelkoa muusta liikenteestä. Lisäksi tien alkupäähän oli levitetty karkeaa sepeliä joka nousi mukavasti esiin lumen alta takarenkaan ruopiessa pitoa…

Näillä teillä ajaessa Sami haki tuntumaa jalat tapeilla ajamiseen ja oli kyllä hienoa kun alkoi luottoa löytyä vetämään pitkiä luisuja läpi vauhdikkaiden kaarteiden, välittämättä tien keskellä olevasta paksummasta lumesta joka hieman veteli eturengasta mutta ei kuitenkaan aiheuttanut ongelmia kun alkoi uskoa eturenkaan pidon riittävän. Huikeaa mopoterapiaa!

Tässä vaiheessa ainakin Samilla oli jo hymy levinnyt varmaan korvien taakse asti mutta vielä löytyi yksi jokeri hihasta: seuraavaksi mentiin jäälle jossa oli noin 25cm puuterilunta ja siinä kruisailu oli mahtavaa! Vauhdin määräsi valittu vaihde, kaasu kun oli koko ajan täysillä sillä muuten mopo pysähtyisi paikalleen. Ajelimme jonkin aikaa jäällä ”slalomia” ja pitkiä luisuja tehden ja tulimme sitten rantaan jäähdyttämään koneita.

Pienen tauon ja naapureiden jututtamisen jälkeen jatkoimme ajamista käyden edellä mainitut osiot läpi jotakuinkin käänteisessä järjestyksessä. Yhteensä ajelimme lauantaina noin reilun parin tunnin verran. Ihmeellistä että vehkeet ja miehet toimivat koko ajan, toki Mikalla kaasu hirtti pari kertaa kiinni johtuen puuterilumen jäädyttämästä kaasuttimesta/vaijerista. Niistä ei kuitenkaan seurannut vakavampaa, toisella kerralla toki jääradalla yksi mutka meni pitkäksi mutta pehmeä penkka ei aiheuttanut ongelmaa.

Päivän ajeluita oli illalla mukava saunanlauteilla kerrata. Sitä ennen pidettiin pieni huoltotuokiokin. Mikalla oli kirittävää ketjunohjaimen ruuveissa ja Samin mopossa kaasukahva liikkui hieman tahmeasti joten siinä oli sopivasti syytä mennä verstaalle.

Sunnuntaina jatkettiin samalla reseptillä ja vaikkei aurinko paistanutkaan oli keli mitä parhain. Sunnuntain ajolenkillä Pasin mopoon ilmaantui käyntihäiriöitä mutta ne saatiin korjaantumaan tulpan ja ilmansuodattimen vaihdolla. Tällä kertaa ajettiin jäärataa toiseen suuntaan ja yllättäen nyt Samikin alkoi pysyä muiden vauhdissa…liekö takarenkaassa toisessa reunassa nastat vielä paremmassa kunnossa vai mikä mutta ero edelliseen päivään oli merkittävä.

Kaiken kaikkiaan mahtavat ajot molempina päivinä ja hienoissa olosuhteissa. Täytyy kyllä sanoa että on tämä vaan todella huikea harrastus!

Videokooste ajeluista.