Mikan ansiosta toteutettu ex tempore surautus alkoi iltakahdeksalta vielä mukavan lämpöisessä kelissä (+9) mutta keli jäähtyi nopeasti pariin asteeseen. Se ei kuitenkaan haitannut muutoin kuin visiirin huurtumisena sillä reitiksi valittiin Samin ja Akin pari päivää aiemmin kiertämä lenkki hieman muunneltuna.
Nyt ajettiin puoleentoista tuntiin iso osa em. reitistä sillä lumien sulamisen myötä tiet olivat paremmin ajettavissa. Reitin parhaat pätkät olivat pehmeää seisaaltaan ajettavaa hiekkatietä, jossa pyörät luikertelivat mukavasti. Lämmöt, niin miehillä kuin koneillakin, pysyivät sopivina oikean varustuksen sekä alustan(tien) ansiosta. Muutamalla lyhyellä ”siirtymällä” meinasi vilu yllättää, mutta pikainen poikkeaminen metsään helpotti tilannetta kummasti.
Löytyihän sieltä reitiltä vielä vähän lunta ja jäätä kun oikein etsittiin. Parhaat palat taas kerran on syövytetty vain verkkokalvoille.
Kännykän kuvaan ei saa millään vangittua kunnolla maisemaa ja purppuraista auringonlaskua.
Taustalla oikeasti siisti auringonlasku;)
Reitillä oli todella paljon hirven jätöksiä, välillä meinasi ihan livettää. Nähtiin myös yksi ukkometso, joka lähti lentoon verkkaisesti vasta kun olimme kymmenen metrin päässä.
Reissun viime metreillä suoritettiin kaverin pyörän koeajot ja voitiin todeta bokserin hurja vääntö, ei sille kasigessulla pärjää.
Surautuksessa ei nähty kaatoja tällä kertaa. Kun ilta-aurinko vielä tarjosi huikeat näkymät oli nautinto kaikin puolin erittäin kohdillaan!
Leave a Reply